Joskus tärkeintä on nähdä, ettei ole yksin. Tämä video antoi äänen niille, joita SIB-toiminta auttaa
BRÄNDIVIDEO
NUORET SIB
Kolme nuorta, kolme tarinaa – yksi yhteinen oivallus
Nuoruus on täynnä kysymyksiä, mutta yksi niistä on vaikeampi kuin muut: mitä tehdä, kun tuntuu, ettei jaksa yksin? Nuoret SIB Jyväskylän toiminta on olemassa juuri näitä hetkiä varten – tukemassa, kuuntelemassa ja auttamassa nuoria löytämään omat voimavaransa.
Kun lähdimme toteuttamaan tälle projektille videota, halusimme tehdä jotain muuta kuin perinteisen esittelyvideon. Tavoitteena oli näyttää, miltä tuntuu olla nuori, joka kamppailee yksinäisyyden, masennuksen tai keskittymisvaikeuksien kanssa – ja millaista on, kun apu tulee oikeaan aikaan.
Mikä erottaa hyvän videon merkityksellisestä?
Aluksi asiakas ajatteli perinteisempää toteutusta, jossa tiloja esitellään ja asiantuntijat kertovat palveluista. Me ehdotimme jotain erilaista: annetaan ääni nuorille itselleen. Kolme tarinaa, kolme erilaista lähtötilannetta – ja yhteinen päämäärä.
Lopputuloksena syntyi video, jossa katsoja saa sukeltaa suoraan nuorten kokemuksiin. Se ei vain kerro, mitä SIB tekee, vaan näyttää, miltä tuntuu, kun solmut alkavat aueta.
Ja mikä tärkeintä – nuoret itse tunnistivat itsensä siitä. Yksi nuori sanoi kertoi, että hän oli todella vakuuttunut miten olimme onnistuneet välittämään tunnelman ja tunteet videoon. Hänen mielestä video oli erittäin samaistuttava.
Lopputulos? Hetki, jossa joku tunnisti itsensä ensimmäistä kertaa.
Kun kysyimme asiakkaalta, mitä mieltä he olivat lopputuloksesta, palaute oli selvä:
"Lopputulos oli hieno ja tunteiden välitys onnistui hyvin. Tilaajan toiveet otettiin hyvin vastaan ja niitä kyseltiin säännöllisesti."
"Video välittää nuorten tarinat aidosti ja samaistuttavasti. Yhteistyö Saari Visualsin kanssa oli sujuvaa projektin suunnittelusta videon viimeistelyyn saakka."
Tämä on juuri se syy, miksi me rakastamme tätä työtä. Vaikka loppujen lopuksi, tässä työssä ei ollut kyse meistä. Kyse ei ollut edes videosta. Kyse oli siitä, että joku katsoi ruutua ja näki siinä itsensä – ehkä ensimmäistä kertaa.
